"Sain varsin epäsuosiollisen vastaanoton", nauroi tämä harmistuneesti.
"Se on aivan oikein sulle. Olisin voinut edeltäpäinkin sen sinulle sanoa, sinä kopeileva miekkonen! Et sinä milloinkaan ole ollut hänen mielessään, kartano se on ollut, ja nyt näkisi hän mieluummin jäniksen juoksemassa poikki tien kuin sinut. Hän ei ole tyhmä, hän ei ole kenellekään mieliksi ilman jotain tarkotusta, ja nythän hänellä ei olekaan mitään sellaista! Älä sinä siis haudo mielessäsi mitään luvattomia ajatuksia."
"Sellainen ei pälkähdä päähänikään."
"Olisikin jo aika, että heittäisit ne ja muut tuhmuudet sikseen."
"Ole varma siitä!"
"Pääsiäisenä tulen jälleen, sanoo rippilapsi papille."
"Älä murehdi, sinä olet tehnyt minut kyllin järkeväksi."
Vanhus naurahti, — ja tällä kertaa olisi hänen ollut parempi jättää se tekemättä.
* * * * *
Varhain seuraavana aamuna kysyi Toni: "Ei suinkaan sinulla, isä, ole mitään sitä vastaan, että tänään lähden kävelemään kotinurkkia etemmäksi? Tahtoisin hiukkasen koetella jalkojeni kestävyyttä, ja ehkä tapaan jonkun toverinkin."