Nauraen nuori rouva riistäytyi irti.
— Voi isä, tänään sinä taas olet erittäin hyvällä tuulella, sanoi vanha rouva.
— Aina, kun näen teidät iloisina ja tapaan nuo molemmat meillä terveinä ja tyytyväisinä. Mutta — mutta, Kustavi, liitostasi lankee sentään varjo minun taloni rauhaan.
— Jumalan tähden, isä! huudahti Kustavi kiivaasti.
Hän kyllä huomasi, että vanha herra vilkasi nuoreen lukijaan, joka ei aavistanut mitään pahaa.
— Niin, veljesi, tuo poika tuossa tuottaa minulle paljon huolta. Nähtyään miten sinä löysit onnen, hän luulee voivansa sen löytää samalta tieltä, eikä enään ajattele muuta, kuin liittojen solmimista palvelustyttöjen kanssa.
Odottamaton tapaus seurasi. Nuori "naisvihaaja" ei punastunut, hän kohotti päänsä kirjasta ja hiukan hämillään hymyillen, sekä epäröivänä että rohkeasti, hän sanoi:
— Kyllä minä ihan saatan seurata vanhimman veljeni esimerkkiä.
— Vanhemman veljesi esimerkkiäkö?
Lyöden kätensä kokoon Fischer vanhempi peräytyi pari askelta ja tuijotti säikähtyneesti nuorinta lastansa.