20. KUN ENSI KERRAN TULIT.
Kun sinä tulit minun kaupunkiini, näkyi syksy jo Boulevardin puissa ja vaimot lakaisivat punaisia ja keltaisia lehtiä katujen vieremillä, ja syksyn kuu katsoi kirkkaana yli kattojen.
Sinä tulit yksinäisenä ja outona, eikä ainoakaan koko kaupungissa sinua tuntenut, — ennenkuin suuri Sattuma toi minut sinua vastaan. Sinä katsoit silmiini ja näit niissä — tuttusi. Kun vastasin katseeseesi, oli kuin olisin jotain ihmeellistä nähnyt, mutta jos ken tahansa olisi kysynyt, en olisi tietänyt vastata, — mitä. Hämmennyin vain ja menin kotiini ja istuin yksin puoleen yöhön ja olin kuin olisin jotain ihmeellistä nähnyt.
Sinä päivänä näkyi syksy jo Boulevardin puissa, ja syksyn kuu katsoi kirkkaana yli kattojen.
21. MINUN SYDÄMEENI ON TULLUT JOULU.
Kristus — rakkaus syntyi maailmaan kerran. Jouluksi kutsutaan sitä päivää. Itämaan viisaat lukivat silloin tähdistä, kun se oli tullut.
Minun sydämeeni on tullut se tänään. Lue, ystäväni, se silmistäni ja viettäkäämme pyhä juhlahetki.
Joulu on ensikerran tullut minun sydämeeni. Lue, ystäväni, se silmistäni ja ota vastaan Kristuslapseni. Katso, se ojentaa käsivartensa ja hymyilee — sinulle, tämä sydämeni uusi asukas.
Kristus on rakkaus, ja jouluna hän syntyi.
Ystävä, tänä päivänä on joulu tullut minun sydämeeni. Tule pöytääni, sytyttäkäämme kynttilät ja juhlikaamme minun sydämeni joulua.