Suo anteeksi, että minä otan pois omani, — mutta pelkään, että sillä on nyt liian ahdasta siellä.
Suo anteeksi, että otan pois lahjan, jonka kerran annoin, — mutta minulle antoi sen Jumala sitä varten, että sen sijoittaisin niin kuin hyvä palvelija herransa talentit. Minä sijoitin sen sinun sydämeesi, ja naapurisi sanoivat: »Katsokaa kuinka onni katsoo hänen silmistänsä». Se oli korko, jota minun sydämeni kasvoi.
Mutta tänä päivänä olet sinä ottanut vastaan uuden sydämen, ja uusi onni katsoo silmistäsi. Ja minun sydämeni on hyödytön kuin huonon palvelijan raha. Jos jättäisin sen sinulle, mitä vastaisin Herralle sinä päivänä, kun Hän kysyy: »Missä on onni, jonka luomista varten sinulle sydämen lainaksi annoin»?
Tänä päivänä on joku antanut sinulle nuoren sydämensä, — koskapa punainen kukka on rinnassasi.
Suo anteeksi, että minä otan pois omani, — mutta se on nyt tarpeeton siellä. Minä annan sen sellaiselle, jonka rinnassa ei vielä ole punaista kukkaa ja jonka silmistä ei vielä katso onni, — jotta minun sydämeni voisi olla hänelle sekä punainen kukka että onni.
29. KEVÄTKÖ, POIKANI?
Kevätaurinko paistaa huoneeseeni ja punaiset ruusunnuput aukeavat ikkunalaudalla.
Kevätkö, poikani, sinut tänään luokseni toi?
Äänesi värähtää ja silmäsi ovat niin syvät ja uskolliset, kun vastaat:
Sydämeni, tyttöni, minut tänään luoksesi toi.