"Mutta jos sitä ihminen olisi rikas", alkoi hän jo siinä rehvaistessansa. Se innosti häntä.
"Niinkuin esimerkiksi tämä kauppias Pösö on!" kerskasi hän jo erään rikkaan varallisuudella. Huimaa vauhtia alkoi rikkauden lumous nostaa mieltä. Nyt hän jo kovaäänisesti siinä kerskui:
"Perhanavie, kun se Pösö oli silläkin Havukan talolla voittanut montakymmentätuhatta, niin… Saakelivie sitä rahaläjää!"
Olli kyllä kuuli mitä se siinä kehui, mutta ei hän siitä nyt välittänyt. Vaivasikin se siinä koko poika.
"Vai mitä, Olli?" tiedusti se nyt.
"Niin jotta mitä?"
"Niin jotta jos olisi meilläkin oikein pirusti rahaa, niin silloin ei oltaisi köyhiä!… Häh?"
"Ka ei…"
Ja he jatkoivat matkaansa. Säkki jo hyvin pitkällä selässä, reuhkasi
Kalle siinä yhä vain innokkaammin.
"Vaikka Pösön hovin ostaisin silloin!" kiskaisi hän jo säkkiä ylemmä.
— "Vai mitä, Olli?"