— "Ei sitä vielä pidä Raidan kerskata, että itse elämästänsä vastaa… Elämä on rihma, jossa me olemme ainoastaan pellavankuituja."
Raidan rukki hurisi yhä kiivaammin ja hän vastasi reippaasti:
— "Olkoon!… Mutta miksi minun itseni pitäisi siitä ruveta punomaan surmansilmukkaa kaulaani…"
Kaikki vaikenivat ja miettivät mikä se on joka punoo näkymättömät rihmat ja kuristaa niillä ihmisen. Ja elämä seisoi taas miettijäin edessä salaperäisenä, näkymättömänä, ja kehräsi kummallista rihmaansa…
Syksy pimeni yhä synkemmäksi. Se kääriytyi sumuihinsa, tiuhkui kosteutta, itkeä vetisteli, ikäänkuin surren kesän menoa, ikävöiden talven tuloa. Harhama oli alkanut yhä enemmän käpertyä tarvaalaiseen joukkoihmiseen. Hän tunsi sen tunteita, loukkautui sen keralla, vihasi sen kanssa. Se tunne alkoi himmentää teoksen revontulia ja taltuttaa sisällistä paloa. Elämä oli ottanut hänet käsiinsä hänen sitä huomaamattansa. Mutta itse hän oli yhä kulkevinansa yhteiskunnallisen kumouksen aallon mukana. Hän valmisteli mieliä vallankumoukselle.
Vihdoin oli hän saanut osan metsäkylän nuorisoa kootuksi yhteistä juhlaa valmistamaan. Juhlaa valmistettaessa kiehahti joskus katkeruus mielissä. Nuorukainen suutahti ja lähti äänetönnä kesken harjotuksen pois. Heili-neito itki silloin ja toiset poistuivat äänettöminä. Mutta riitaisuudet sovittiin, haudattiin mieliin ja kannettiin siellä, kuin kytevää hiiltä pivossa. Juhla joutui ja Harhama puhui siinä. Hän karttoi lausua sanaakaan siitä asiasta jota varten oli heidät koonnut, karttoi sitä sairaaloisesti oman itsensäkin, oman turvallisuutensa tähden. Hän puhui varovasti ja tyynesti:
— "Työn aateli!
"Näinä aikoina käy huutavan ääni korvessa. Se kutsuu Teitä, työn aatelia, oikeuksiinne…"
Hän katsahti kuulijoitansa. Ne näyttivät kuuntelevan ymmällä, ikäänkuin eivät ymmärtäisi puhetta. "Se on niille varmaankin outoa puhetta, ensimäinen ilosanoma", iloitsi Harhama ja jatkoi:
— "Te väännätte elämän jauhinkiveä, mutta purnunne ovat tyhjät. Mutta katsokaapa niitä, jotka eivät niitä kiviä väännä! Eivätkö niiden purnut ole täydet?"