— "Kuka sitä nyt uskoisi", — lausui Varpalan Juho.
— "Aivan niin. Ja miksi ette sitä uskoisi? Siksi, että vesikaari ei ole kenenkään tekemä. Se on siis kaikkien oma. Ihailkaa siis sitä! Mutta onko maa kenenkään tekemä?"
— "Eipä tietenkään", — näkyy kuulijoiden silmistä vastaus.
— "Ja kumminkin te uskotte, että se on yksien oma. Te hullut! Ottakaa se, mikä teille kuuluu! Ihailkaa vesikaarta, viljelkää maata ominanne!… Älkää uskoko, että maapallo on teille kielletty hedelmä! Se on petturien keksimä taru", — jatkaa puhuja.
Ja vesikaari houkutteli ja näytti niin läheiseltä ja maapallo rikkauksinensa näytti kuulijoista ihanalta omenalta, joka odotti kuusen oksalla ottajaansa. Ja he kurottivat jo käsiänsä. He olivat valmiit. He olivat paljon kärsineet ja se odotettu oli niin houkuttelevaa ja ihanaa, ja nyt se näytti olevan käteen putoamaisillansa…
— "Oikein puhuttu", — lausuivat useat yhtäaikaa, kun puhuja taas keskeytti. Koko kuulijakunta alkoi ajatella samoja ajatuksia. Torppariolojen luoma joukko-ihminen, joka jo oli valmiiksi kehittynyt olojen yhtäläisyyden pakosta, alkoi nyt kehittyä itsetietoiseksi korpikylässäkin. Puhuja jatkoi:
— "Liittykää siis yhdeksi riistäjiänne vastaan! Kun ne tulevat vaatimaan teiltä työpäiviä maasta, niin kysykää, onko hän luonut maan, tai onko hän työllään, tai säästämisellään sen ansainnut enemmän kuin te! Kysykää, ovatko hänen esivanhempansa sitten säästäneet ja tehneet työtä enemmän, kuin teidän… Maa kuuluu teille, työn raskaiden vuorien kantajille, eikä laiskottelijoille."
— "Oikein!… Oikein!" — myönsi joukko yhtenä ihmisenä, sinä uutena joukko-ihmisenä. Se katseli jo maapalloa, kuin edessänsä kierivää kultaomenaa. Puhuja jatkoi:
— "Maasta, joka on luotu kasvattamaan jokaiselle leipää, ovat riistäjät tehneet ryövärien luolan, Hornan luolan, jossa he väjyvät lokkina saalista. Mutta kun riistettävät nousevat, niin ne puhdistavat Hornan luolan ryöväreistä, kuin Jeesus Jerusalemin temppelin…"
— "Hyvä!… Hyvä!… Oikein sanottu!" — huusivat kuulijat. Puhuja osotti taas vesikaarta, sovittaen siihen selityksensä: