— "Takala on poliisi- ja sotilasvallan ihailijoita…"
Mutta vanha Takala oli taas oitis valmis vastaamaan. Hän kyseli:
— "Jos minä sosialistisessa yhteiskunnassa nousisin sitä vastaan, eiköhän se minua ryhtyisi kurittamaan?… Antaisikohan sosialistinen yhteiskunta jokaisen vaan nousta sitä vastaan niskoittelemaan ja kapinoimaan?…"
Jurva vaikeni. Takala jatkoi:
— "Ne valehtelevat, jotka opettavat, että sosialistisessa yhteiskunnassa ei tulisi olemaan poliisia ja sotaväkeä. Sillä millä se pitäisi minua ja muita kapinallisia kurissa?… Millä se pakottaisi Jurvan tottelemaan päällikön ruoskaa, jos ei poliisilla, tai jollain kasakan pampulla?…"
Harhamalle alkoi kirkastua sosialistisen yhteiskunnan kelvottomuus ja siinä vallitseva orjuus, kuin valkeneva päivä. Hän oli sisimmässänsä kaiken roskaväen vallan halveksija ja inhooja, olipa se roskaväki mihin luokkaan kuuluvaa hyvänsä. Kenraali Pawlof ja Takala tuntuivat hänestä olevan kumoamattomasti oikeassa. Takala jatkoi innostuneena:
— "Sosialistinen yhteiskunta olisi suuri sotilasvaltio, poliisin turvissa koossa pysyvä orjalaitos… Se olisi hirmuisin vankila, mitä ihminen voi ajatella… Se olisi orjakahle, josta ei pääsisi pakenemaankaan… Päällikkö- ja poliisi-armeija punoisi siinä nälkäruoskan niin hirmuiseksi, että sitä ei lopulta kukaan kestäisi…"
Joukko-ihmisestä nousi aivan joku tunteiden kohina. Kaikki paloi hiilenä. Harhamalle kirkastui sosialistisen yhteiskunnan orjuus ja roskavalta yhä selvemmäksi. Hän huomasi, että semmoinen orjayhteiskunta on vastoin hänen teoksensa aatettakin. Jumaluus pyrkii äärettömään vapauteen. Se kehittää itseänsä säälimättä. Se lisää kipujansa, seuloen sillä pois kuonan itsestänsä. Hän huomasi että Takala ylistää samaa seulaa, josta kenraali Pawlof puhui: vapaata kilpailua, jumaluuden synnytystulta. Sosialistinen orjuus alkoi häntä tympäistä. Takala jatkoi:
— "Meidän vankilamme ovat täydellisiä sosialistisia yhteiskuntia: Sielläkin on jokaisella oma pilttuunsa ja päällysmiehensä ja ruunu antaa valmiin rokan nenän eteen ja työn käteen… Mieskö se on, joka moiseen orjatalliin menee?…"
Hän teki kädellänsä kuvaavan liikkeen ja jatkoi: