— "Kun oli kadotettu lammas löydetty", — riemastui Sala. Harhama hengitti yhä mustan kukan tuoksua… Sala jatkoi valitustaan:
— "Pilaa se elämä, pilaa kaikki ihmiset. Tuon Harhaman se näkyy pilaavan heittämällä vanhaksi pojaksi… tekee siitä semmoisen pässin… Ei ole tästä elämästä mihinkään…"
Hän pysähtyi hetkeksi ja tuntui, kuin olisivat kaikki kolme ajatelleet elämän kelvottomuutta. Äkkiä Sala taas ikäänkuin riemastui ja jatkoi Hallalle:
— "Sinä, Halla, saitkin aika sievän eukon: Mitä eikö sillä ollut kontanttiakin lähes satatuhatta ja talo on ainakin kahdensadantuhannen talo… On se nätti eukko… Sietäisi minunkin jo päästä leskeksi, että pääsisi jonkun miljoneerin aviosiipaksi… Ei tällä pelkällä maisteri-arvolla pitkälle potkita… Ennen vanhaan sitä kuuluu maisteri-arvollakin saaneen kymppejä irti vaikka mistä, mutta nyt on elämä jo senkin pilannut… viitoistakaan ei saa sillä enää heltiämään… Semmoinen se on se elämä: Se pilaa ja tärvelee kaikki. Se on yksi kavala käärme…"
Syntyi pieni levähdys. Kaikki tuntuivat taas miettivän elämää, joka pilaa ja tärvelee kaikki. Harhama oli tulikuuma. Hänestä tuntui, että musta aistipunakukka imee koko hänen teoksensa ja elämänsä sen mukana. Sala nousi ylös, kuin jotain muistaen, ja kiivastui:
— "Mutta kyllä se on kummallista tämä elämä… perhana!… Kun pitää mennä naimisiinkin ja ottaa eukko ristiksensä… Eikö sitä voisi eukon myötäjäisiä saada ilman että on eukko siinä kaupantekijäisinä? Esimerkiksi valtio voisi maksaa myötäjäiset niille, jotka eivät halua avioliitossa niitä saada. Appi-ukko tuo nyt vielä saisi tulla myötäjäisten mukana, jos sattuisi Jurvelinin lainen, että panisi joskus ryypykset pöytään… Kah!… Johan lakkasi satamasta? Jopahan lakkasi… Olikin se aika ukkonen… Päästään taas Hallan kanssa tästä lähtemään", — puheli Sala, jatkaen:
— "Mutta nyt se taas pilasi ilman kuumuudella. Katso miten hikoaa ihminen… Mitä sinä, Harhama, yhä työssä? Eihän maksa vaivaa työtä tehdä… On tässä elämässä jo muutenkin kylliksi taakkaa…"
— "Niin, milläs sitä työtönnä eletään", — murahti Harhama jotain sanoaksensa. Sala jatkoi:
— "Niin, onhan se siitäkin tehty yksi risti ihmisille: pitää ajatella millä eletään…"
— "No sinulla ei ole sitä ristiä, kun elät koroillasi", — keskeytti
Halla.