Jo lähtee valkea pieni vene Tuonelan virran valkamasta. Veneessä istuu Harhamalan Ritva, kalman valkea paita yllä, kädessä musta kalmanruusu… Mustat joutsenet vetävät venettä pitkin Tuonelan mustaa virtaa. Perässä istuu suuri valkea Tuonelan perho perää pitäen… kulkua ohjaten… Ei liiku vesi Tuonen virrassa… Sen pinnalla paistavat mustanpunaiset kuoleman vesikukat… Surukukilla siroteltu on Tuonelan virta…
Hiljaa, kuin laulunhyminä, soluu vene valkamasta… Kuusikosta kumottaa Tuonelan kelmeä valo… Joutsenet virittävät haikean laulunsa… Rannan lehdossa ei kukahda käki, ei kuulu kaiku kalliosta… Oksa ei liikahda… Ääneti istuvat kuolon valkeat linnut mustissa tuonenpuissa…
Hiljaista on pienen kuolleen kulku kuoleman vesillä… Kummeksien katselee hän outoja oloja…
Virta koukistuu… Vene kaartaa Kuuvalokallion ohi… Tuonelan pienet tytöt istuvat kallionkielellä… Ne sirottavat sieltä mustia kalmanruusuja pienen kulkijan purteen ja laulavat hänelle:
"Tervetuloa, Ritva-rukka! Tervetuloa Tuonen maille, Tuonen kehdon kukkaseksi! Kuunvaloksi, päivänheloksi, allinlauluksi somaksi tulit tänne, tuiretuinen. Tervetuloa, kaunis kukka!"
Hartaana kuulee laulua pieni purjehtija… Hiljaa painuu pursi etemmä… Metsä tummenee… Virta himmenee… Sen rannat ovat sirotellut valkoisilla alleilla… Pursi soluu niiden ohi… Joutsenet vaikenevat… Allit alkavat laulaa Tuonen vesillä kulkijalle:
"Tervetuloa Tuonen vesille! Sävelenä täällä souda! Vesikukassa, nurmen nukassa kastehelmenä somana kimaltele, pikkuruinen! Tervetuloa Ritva-kulta!"
Ja allit lentävät ylös virrasta… Keltainen kalmankukka on kunkin nokassa… Niillä sirottelevat ne Ritvan purren mustan tien… Ääneti istuu pieni purtensa perässä… Kukkaista tietä vetävät joutsenet venettä… Kaunis on pienen lapsen kulku kuoleman vesillä…
Jo saapuu vene Tuonelan mustalle ulapalle… Se on siroteltu valkolumpeilla… Rantakalliot ovat iltaruskon hämyä… Veneen edessä, kalliolla, istuvat Tuonelan lapset, harput pienissä käsissä… Ne soittavat tulijalle tervetuloa, laulaen soiton mukana:
"Tervetuloa, kehdonhelmi! Läiky täällä lumpehena! Tähtönen, pienoinen, maailmasta sammuit sä, mutta tääll' oot elämä. Iltarusko armainen, kaunis uni, Tuonen rauha ollos täällä, pienoinen!"