Raala:
Nyt rihmaan lappakaa povista neidon lämpöä… suloa silmän… kaihoa…
Nyt huulen hehkua!…
Nyt suuta suikatkaa! Kepeinä itse pyörikää!…
Taas tanssikaa!… Niin rihma punoutuu…
Uus säije taaskin lappakaa: Kuvia polven notkean, pohkeiden valkohipiää ja ihon tyttötuoksua…
Kauniimmin pyörikää!…
Nyt rintoihin taas koskekaa ja sieltä ottakaa rusoa rinnan kypsyvän, punoa kypsän rinnanpään!…
Notkeina keinukaa! Kas niin! Vinhemmin vaan!…
Nyt sormin sievin tarttukaa kätköihin neidon arimpiin! Uus säije niistä ottakaa!… sielt' aivan… niin… Sielt' kaiken hemmen kätköstä, jok' on niin arka, että mies heltyy, nainen värähtää, kun aatoskaan vaan koskettaa sen rajoihin!…