Jo tulivat Harhaman elämän viime hetket. Kuvauksessa kulki hänen narrimaisuutensa ja hänen elämänsä rouva Esempion kanssa…
Enkelit riemuitsivat.
Jo ilmestyi viime kohtaus… Ilmestyivät majuri Velikodushof ja
Edelmuth… Syntyi taistelu hameesta. Kuvauksessa kulki koko
oikeus-asia ja siihen liittyvät seikat rouva Esempion, Harhaman ja
Velikodushofin kotona… hotelleissa ja kaikkialla…
Enkelien riemu yltyi.
Jo oli näytelmä lopussa. Kuvaukseen ilmestyi taas Harhama. Hän oli ihmiskurjimuksen näköinen… Hän piteli ammottavaa haavaa kädellänsä, etteivät siitä suolet ulos valuisi… Häpeän vaippa häilyi hartioilla… Takana näkyi joukko poliiseja, asian-ajajia, tuomareita, Velikodushof, Esempio, Edelmuth, Eeva ja muita todistajia ja naurajia… Varastetut korukalut ja hame olivat lattialla voitettuina…
Perkele viittasi näkyä ja lausui:
— "Ecce homo!" [Katso ihmistä.]
Enkelijoukosta räjähti suuri nauru ja ilo ja riemu. Perkele kysyi enkeleiltänsä:
— "Suostuisiko yksikään teistä näyttelemään tuollaisen näytelmän?…"
Enkelit kauhistuivat ja vannoivat: