— "Olin etsinyt vastausta kysymykseen: mikä on elämän tarkotus? Kerran luulin sen jo löytäneeni. Se vastaus kuului: 'Elämän tarkotus on kulta!'
"Minä etsin kultaa, kokosin rikkautta — ja nyt olen kerjäläistäkin köyhempi. Munkki Pietarin ennustus muistuu mieleeni.
"Minä olen pettänyt — mutta olen nyt itse petettynä."
Hän jatkoi edelleen:
— "Olen etsinyt elämän iloa ja nautintoja, ja lähdin Hiiden myllystä niitä inhoten ja niihin kyllästyneenä. Nyt on hautausmaan kolkko sydän-öinen yksinäisyys minulle liian iloinen…"
Harhama huokasi ja jatkoi:
— "Luulin löytäneeni elämän tarkotuksen vaimossa ja lapsessa. Lapsi on maan multana ja vaimo on pannut minut rautoihin silloin kun itse mätänin.
"Olen luottanut itseeni ja nyt olen tämmöinen."
Hän ajatteli edelleen:
— "Olin elävinäni köyhiä varten — ja köyhät kirosivat minut ja kieltäytyivät antamasta puhdasta riepua haavoilleni, kun näkivät, ettei minusta ole enää hyötyä."