"Ja se nyt ei vielä mitään, mutta entäs millä keinoin sinä akattomana saisit kokoon ne kaksitoistakymmentä patriarkkaa?"
Aivan neuvottomana seisoi jo poika tämän elämän suurkysymyksen edessä. Hattureuhkan alta vain välähtivät voitetun synkeät, epäluuloiset silmäykset.
"No… Nyt sen näet!" ilkkui isä voitostansa nauttien ja kuin uhalla tenäsi:
"Niin jotta nyt sano … jotta mistä sinä ne kaikki patriarkat ilman akkaa ottaa sipaisisit?"
Mikä vaikea kohta pojalle! Umpimähkään, tappiotaan peitellen murisi hän vain vihaista:
"No sipaisisin kyllä!"
"Sipaisisit", matki isä. "Mokomakin sieppaaja, niin jotta…"
"No niin kyllä!"
Mutta se oli jo voitetun älytöntä uhittelua, ja ukko siihen vain tokaisikin halveksuvan:
"Syö oman leipäsi ruoka!"