Ne Kiihtelyksen muut miehet! Semmoisia ne ovat, hyviä, jotta:
"Jotta itsekunkin naisen ympäri käy Kiihtelyksessä niin monta kiljuvaa jalopeuraa kuin on pitäjässä miestä", innostui hän. Sulhanen oli vetäytynyt Hildan sänkyyn selälleen, haukotteli unisena ja tokaisi nyt puheeseen:
"Ka… Sittepä se on … tää Kiihtelys … naiselle oikea … paratiisi…"
"Ka!" myönsi ukko innokkaasti. Hilda siunaili, mutta sitten äkkiä alkoi päivitellä:
"Mutta samanlaista 'paratiisiapa' tuo on jo tälle turvattomalle naiselle muuallakin… Niinkuin nyt täälläkin Sortavalan kaupungissa… Kiljuva jalopeura juoksee jo jokaisen hamekankaankin jälestä…"
Aivan hän jo oli nousta sitä maailman pahuutta vastaan ja päivitteli:
"Täälläkään jos ei vaan olisi kadulla poliisia, joka toki pitää vielä jalopeuroja kurissa, niin ei sieltä ainoakaan akka enää lankeamatta kotiinsa palaisi!…"
Hän oli aivan innostunut, ja ukko oli tyytyväinen.
"Mutta onpaan toki Herra sinut suojellut… Niin jotta … annat toki hameellekin rauhan… Etkä sen jälestä juokse!" hyvitteli häntä innostunut morsian. Se kelpasi.
"Ka… Sitä aina toki yksi vanhurskas Sodomassakin säilyy … minkä nyt Kiihtelyksessäkin, niin että… Että aurinko on aina kuuta kirkkaampi", kainosteli hän ja jo aivan todisti viattomuutensa, ilmoittaen: