"Nytkin kuuluu joku saarnaavan… Jordanilla vai missä", ilmoitti eräs.
Huhu oli siitä tännekin levinnyt, mutta ei siitä suuria välitetty.
Tavallisiahan ne semmoiset Israelissa olivat. Pyh niistä!
"Jos kuohuisit
sa viinini…"
kuului joku iloisesti laulavan. Eräs vanhahko, harmaamekkoinen mies tarttui nyt puheeseen arvellen:
"Onhan meillä Jehova…"
"On… on… on!" hälisivät useat. Mitä me siis lisäjumalalla teemme!
Mies jatkoi:
"Mutta…"
Hän yskäisi ja sylkäisi välillä. Hän näyttikin olevan joku vanha, iloinen veitikka aivan. Nyt hän taas:
"Mutta pakanoilla, niillä on: ensin Baal siellä." Hän viittasi itään, Baabeliin päin. Lea tunsi ohimoittensa kuumenevan. Kai niihin nousi veri, kun ne noin puhuivat Messiaasta. Sormillaan laskien jatkoi iloinen ukko pakanain jumalia luetellen:
"Sitten Molok!"…
"Se on filistealaisten… filistealaisten… Tyyron ja Siidonin", hälisi joukko. Puhujan ympärille kokoontui muutamia risamekkoja. Ne kuuntelivat suut auki, kuin hölmöinä, sillä puhe alkoi kiinnittää mieliä. Ukko jatkoi, kasvoilla ilkeä ele: