"No!… Niin jotta eipä tässä nyt mitä sen enempää!… Kun tää…"
Tallella olivat alushousutkin, huomasi hän välillä…
… "kun tää asia kuitenkin lopultakin näin…"
Miten hyvältä tuntui vetää omiansa jalkaan.
"… näin hyvänne-päin kun tää pyörähti jotta…"
Kiireesti veteli hän housuja jalkaansa ja tiukkasi remeliä vyölle, yhä vain onnellisena jatkaen:
"Jotta tuota… Ja yksin tulitikutkin ovat säilyssä taskussa", ihastui hän välillä, hoksattuaan sen asian.
"Jotta tuota…"
Tiukasti vetäsi hän remelin vyölle…
"Jotta olipa se rehellinen löytäjä… se joka otti talteen nää välttämättömät… elikkä nää housut… Kun tulitikkulaatikkoakaan ei itse ottanut…"