"Juuttaat… Herättävät vielä koko poliisikomennon tänne!" harmitteli hän. Mutta poika otti asian nyt jo tyynemmältä kannalta: Kuin kohtalon alle alistuen arveli hän:
"Ka… Minkäpäs sille silloin enää osaa!… Jos nimittäin poliisikomentoon asti asia pääsee!"
Hän vetäsi vain paidan helmaa taas alemma ja lisätä tokasi:
"Saahan silloin toki poliisilta valtion ja esivallan puolesta ruununhousut!"
Oli jo hieman painostavaa. Asia tuntui synkistyvän sitä mukaa kuin ilta pimeni ja pää sekaisin päivitteli jo ukko harmitellen että:
"No osaapas paholainen sotkea ihmisen tien ja vaelluksen kun se niikseen rupeaa!… Osaa tuo hylky, en häntä mokomaa jo paremmin sano!"
XIII.
Oltiinkin jo ihan lähellä kaupunkia. Siinä he nyt pysähtyivät odottamaan varsinaisen pimeän tuloa ja tarkastaaksensa mikä vaikutus kaupungin yleiseen elämään on äsken pelästyneiden naisten huudolla ja palaamisella.
Ja niin se kävi kun ukko jo oli ennustanut: Naiset kertoivat nähneensä ihmeitä. Asia juoksutettiin poliisin tietoon monin kerroin suurennettuna ja kuten luonnollista on, pani poliisi komennuskunnan liikkeelle. Yleisimmin uskottiin miesten olevan ihmiselle vaarallisia, jostain hullujenhuoneesta tai muualta karkuun päässeitä mielipuolia. Niitä tiettiinkin nyt jo olevan vähintään kuusi. Ei siis ihme jos kiinni ottajiakin oli tarpeeksi suuri joukko.
"Paholaiset!… Niin jotta siinä ne nyt jo tulla huitovat!" ilmoitti ukko jo huomionsa.