RONKAINEN. Hyvät… Kun siinä mökissä on kunnollinen vaimoihminen, joka niitä hoitaa tämän Simon apuna, niin ei siinä tarvitse muuta kuin kääriä aivinaa torvelle minkä ilkeää… Ja muutenkin tämä Simo on ahkeruudestaan ja tuostakin sanankuuliaisuudestaan tunnettu mies.
ILLIKAISEN SUSO. Niinhän ne korjautuvat ihmiset siellä missä on hyvät papit ja muut sanan palvelijat, eikä semmoiset paljaat lailla jyrisijät kun tässä seurakunnassa… Minkälainen pappi siellä Joroisissa on?
KÄMÄRÄINEN. Siellä on hyvä, uskovainen ja rikas pappi.
RONKAINEN (Vahvistaen). Hyvä ja lempeä pappihan siellä on. Sen saarna on niin paljasta evankeliumia, jotta se on tälle ihmisen luonnolle lempeää kuin saunan löyly.
ILLIKAISEN SUSO. No semmoinen se pitää pappi olla, niin siitä se ihmisen kovakin sisu ja pimeys saa valon. Mutta mitäs kuin tämä Juvan pappi lukee pelkkää lakia, jotta se on ihan kuin puulla päähän paukuttaisi. Turtuu siitä lopulla ja paatuu semmoinen ihminen, joka ei muutenkaan ole vielä synnintuntoon herännyt… Ja eikä se sitte kumma olekaan jos täällä Juvalla on itsekullakin siitä omasta syntisestä luonnostaan alituinen vaiva ja vastus, kun ne sillä tavalla sen turruttavat!
RONKAINEN. Turruttaahan se paha pappi… Vaikka tätä Susoahan ne tässäkin Variksen mökillä hyvin kehuivat.
ILLIKAISEN SUSO (Ujostellen). Mitäpä tässä köyhässä nyt on kehumista ja muuta ylistämistä.
RONKAINEN. Ja niinhän se on jumalinen ja hyvä mies tämä Kämäräinenkin. Kirkkomatkallakin kantoi aina Kaisavainaan kengät, että Kaisan ei tarvinnut koskaan kantaa muuta taakkaa kuin virsikirjan ja eväsnyytin…
ILLIKAISEN SUSO (Ujona, kuin itsekseen). Tuo kirveskin näet on jäänyt ihan siihen vierasten nenän eteen. (Vie kirveen ovensuuhun.).
RONKAINEN. Ja eipä sillä tällä Simolla ole mitään Suson ulkonaistakaan olemusta vastaan… jos niin kun puheisille ruvettaisi.