Mikko Siunattu (Istahtaa kirvestänsä hiomaan.) No, mutta hänellähän… Matikaisella, hänellähän on siellä Kerimäellä jo niin kuin perheen alku… (Ottaa sieran.) Sen ukko Sinkkosen tytön, sen Kaisa Josefiinan kanssa hänelle on tulossa jo niin kuin tää… kuin häntä sanoisi… tää esikoinen… niin sinä, ota sinä ja… (sylkäisee sieraan) ota ja toimita Kaisa Josefiina tänne… saunalämpimisiä Matikaiselle tuomaan, toimita tänne Kaisa, niin (hioo) niin ei hän, Matikainen… ei hän silloin niin kuin nai.
Juikurinen (Hyvillään.) Ka, sitäpä tässä minäkin jo arvelin, jotta jos tuota lähettäisi vaikka tään mustalaisen akan viemään terveiset Kerimäelle, jotta nyt tulkoon Sinkkosen tyttö lapsineen sillä lemmon kyydillä, tahi muutoin on Matikainen kirkon kytkyellä köytetty toiseen akkaan, (tarkastelee vuoltavaansa.)
Mikko Siunattu (Vilkkaasti.) Tee, veikkonen, niin… tee, veikkonen! (Tarkastaa kirvesterää.) Meidän, veikkonen… (sylkäsee sieraan.) Meidän, veli hyvä, pitää osata kerimäkiläisten synnit kääntää parhain päin… niin jotta hänestä on, tästä lähimäisen synnistä… on meille niin kuin hyötyä… (Koettaa kirvesterän terävyyttä.) Niin jotta, veikkonen… jokohan tuo pystyisi kirves… jotta veikkonen, ollapa vaan Kerimäellä enemmän sitä syntiä… (Lopettaa hiomisen.) Ollapa… ollapa vain syntiä Kerimäellä… tämän Matikaisenkin laskuun ollapa, tarkotan.
Juikurinen (Tarkastaa vuoltavaansa.) Ka, eipä tässä nyt usko ilman
Matikaisen syntiä auttaisi. (Viisaasti) Mutta tehdä mojautan minä sille
Matikaiselle tällä kissanhäntäkartulla toisenkin jutkun. (Näyttää)
Katsohan, miten nuljakaksi siitä on vuoltu Matikaisen pää.
Mikko Siunattu (Myöntelee.) Niin on, veikkonen… Ei siinä käsi kauvan kestä… Varsinkin jos… (kiirehtii kaivamaan konttiaan) annahan kun minä annan… varsinkin jos voitelet niljakaksi tällä… (Aukoo kääröä.) Tää auttaa kaikissa… vaikka autuuden asiassa auttaa tää… Tää kun on sitä… itseään sitä sianrasvaa. Voitele, veikkonen, hänellä… voitele… voitele, veli. (Puuhailee konttiaan naulaan pannen) Tää Matikainen… tää, ruoja, kuuluukin hierovan ja varustavan sinulle tappelua… tahi niin kuin selkäsaunaa kuuluu varustelevan sinulle tästä Liisasta… tästä Mamman Liisasta.
Juikurinen (Voitelee palikan liukkaaksi.) Ka, jos häntä holvaisi. (Voitelee.) Jos… jos tuon vielä rasvaisi niljakaksi… Kun hän tähän rakkauden asiaan on heittänyt pukinsorkan, niin antaa hänen nyt sotia salajuonta vastaan aina kissanhännästä lähtien.
Mikko Siunattu (Yrittää.) No… no… ka, tuolta hän tuleekin…
Miihkuli (Saapuu Matikaisen kanssa.) Terve teille… Kuinka voitte, veljet? Kuta kuuluu, veljet?
Mikko Siunattu. Ka, ei mitään enempää!… Miten vain itse? Miten… miten vain itse?
Miihkuli. Ka, ei enempää… ei myös vähempää. (Levittää käsiään.) Kaupat huonosti menneet (levittää.) Rahaa ei ole (punaltaa päätä.) Ei niin mitä ei ole (huitasee.) Ei niin mitä.