Silja (Pannu vasemmassa kädessä.) No… Jo oli menneeksi… (Lyö kättä.) Ei sitä ole surkeiltu suurempaakaan!
Jorkka. No niin sitä piti!… Ja sitte pusut sen päälle, sanoi Lapuan likka kihloistansa. (Suutelee.)
Silja. No vielä toiset, sanoi tään talon tyttö muiskuistansa. (Laskee pannun pois ja suutelee uudestaan.) Niin loppui se Liisa tädin "linkun-lankun." (Ottaa pannunsa.)
Jorkka. Niin loppui… Ja nyt! (Sieppaa Siljan syliinsä ja laulaa.)
Ja ennen minä luovun puukostani ennen kuin helluni heitän.
(Poistuu Silja sylissä.)
Silja (Jatkaa poistuessa.)
Ja tule sinä, kultani, tule sinä meille, niin kahvit minä sinulle keitän!
Mikko Siunattu (Kurkistaa ovelta.) Ka eikö häntä olekaan täällä… tätä Juikurista… Antti Hermannia? (Tulee, juo laskunrunnista maitoa.) Arvelin hänelle sanoa, jotta nyt hän on syntynyt Matikaiselle se esikoinen ja jotta… (ryyppää) jotta tää Kaisa Josefiina on tulossa etsimään niin kuin tätä isää. (Juikurinen tulee) Ka, siinähän sinä! (Kertoo) Se tää Matikaisen esikoinen on tulossa. Niin jotta elä sinä nyt ota ja kadota niin kuin toivoa. (Lyö ruunin kiinni) Elä… elä kadota toivoa, veli.
Juikurinen (Hyvillään) Mhyy!