Mamman Liisa (Kuin yksikseen.) Kulta- ja hopeasormus!… Mitenkä vanha tämä Matikainen on?
Matikainen (Toiveikkaana.) Ka siinäpä sitä jo on ikääkin aikamiehen iän korvilla.
Mamman Liisa (On saanut housut jalkaansa, menee pankon luo kuin asian unohtaen, pyörähdellen hieman ja lehahdellen kuin ottaisi tanssiaskelia, laulaen.)
Voi miksi oon punainen ruusu,
Voi miksi en valkea oo!
(Turistaa nenänsä lieteen, peukalon rystysellä nenäsyrjään painaen.)
Miihkuli (Neuvoo Matikaista kuiskaillen.) Kisuuta… kisuuta Liisaa!…
Ja vot muiskut… muiskut anna!
Mamman Liisa (Palaa pankon luota kuten oli mennyt, jatkaen laulua.)
Kun valkea ruusu ma oisin,
niin voi, voi, poikia… voi!
Matikainen (Taputtaa leikitellen Liisaa takapuoleen) Vai mitä se Liisa arvelee siitä naimisiin menosta? (Maireasti.) Lii-sa!
Miihkuli (Innostuen) Kisuuta… Liisaa… rakasta ylen kovasti… ja anna iloiset pusut… vot näin! (näyttää sormisuukolla)