"Muutoin sinusta tule yksi hunsvotti. Yksi suuri rötko ja hunsvotti", tiukkasi hän. Hän puhui jo omasta itsestään, selitti kuinka hänkin oli kymmenvuotiaana alkanut juoksupojasta, ainoastaan kymmenen penniä taskussa. Hän kehaisi:
"Mutta nyt minulla jo on miljoona… Ja enemmänkin on!"
"Sappernaakeli!" pääsi mulkoilevalta Jönniltä sitä rahan paljoutta ajatellessa huudahdus, ja hän lisäili:
"Siinä sitä on jo rahaa! Miljoonassa!"
Ei hän sen paljoutta käsittänyt, säesti vain.
Mutta Jöns Lundberg oli nyt aivan toverilliselle tuulelle heltynyt ja selitti:
"Yksi miljoona on yksi niin iso raha, että sillä voi ostaa yksi iso kivimuuri… Tuo Grönqvistin iso kivimuuri sillä voi ostaa."
Jönnin ajatukset ja mieli sekoittuvat yhdeksi ainoaksi olemukseksi. Ei tiennyt mitä sanoa, sillä heikkeni siinä jo ajatus, ja siinä pulassa hän tajusi vain sen, että häntä taaskin sylettää. Ukko jatkoi työtään ja ennusti:
"Sinustakin, Jönni, voi tulla yksi miljonääri. Yksi iso rahamies. Jos sinä vaan spekuleeraat ja et juo."
Hän katsoa tuijotti erästä tilikirjan kohtaa kuin olisi tahtonut paperin puhki katsoa ja vahvisti: