»Ja loppuspurtissa kun siinä neulansilmän edessä kaikki kinttusuonet pinnistetään ja maalinauha katkaistaan, niin poikki lentää Saatanan paula… Ja yhtä kyytiä juostaan päistikkaa neulansilmän läpi, ja silmä sulkea jysäytetään rautaovella, ennenkun se jälestä läähättävä liika-viisaus ehti maalinauhaankaan… Ja silloin ainoastaan usko pullottaa ja koliseva sana kaikaa…»
Ja taas hihkaistiin ja yhä ihanampana ja lähempänä siinsi tälle jalkakilvoituksessa pinnistävälle seurakunnalle se taivas, johon tuomiokapituli luuli heidän rynnistävän virallisesti tarkistamattoman, ja siis laittoman uskon avulla.
* * * * *
Juoksun tahti ja vauhti pysyi nyt tasaisena. Sakari muisteli lähetystyötään, sitä työtä, jolla hän oli samalla taivaan rakentanut. Hän todisti:
»Se on nyt takanapäin täytetty… Lähetystyö on täytetty…»
Joku miehistä laski juoksun hurjasta menosta innostuneena häränpyllyn.
Juostiin. Sakari jatkoi:
»Taivaaseen kun tulemme, niin siellä eivät viisaat kukoista, koska he kauheassa viisaudessaan ovat maailmassa käteisen luvatun sijasta valinneet ja suuressa viisaudessaan sanoneet, että: taivas ainoastaan äijöttää mieltä… Ja niin ei heillä ole istuinta, eikä jakkaraa taivaassa. Mutta sanan miehet käyvät siellä ja minun saarnani johdosta parannuksen tehneessä Beliaalissa ylpeinä niinkuin kurjet, joilla on kuninkaan kruunu päässä, ja uskonmiehet istuvat ja ähkivät turpeina niinkuin tynnörit ja isot isännät, koska he viisauden, niinkuin seula veden hietaan vuodattivat.»
Läähätettiin. Joku juoksijoista hirnui hevosena. Sakarilta tahtoivat siinä juoksun hölkässä housut valua. Hän piteli niitä, juoksi, johtui taas pääasiaansa, viisauteen. Hän kuvaili, miten se liika-viisaus oli häntä pettänyt ja puijannut, ja nyt hän todisti:
»Mutta lopulta, kun minä sen vaivasta ärryin niin, niinkuin viskatun kakaran ja kalikan heitin luotani hylyn… Ja silloin paikalla hölläsi uskon värkit päässä pyörimään ja minä sain voiman kolistaa sanalla.»
Ja niin alkoivat he taas siinä juoksun kiivaudessa tutkia ja eristellä viisautta, perusteellisesti, kuten teurastaja pistettyä sikaa. Siinä ravijuoksua painaen Sakari, näet, taas valitti sitä, että hänellä on sittekin päässä liikaa viisautta.