Mutta Sakari latautui nyt vihassaan itseään Jussi Punnittua varten. Ja kun hän oli valmistunut, ärähti hän Punnitulle yhtäkkiä vihaisen uhmaavana:
»Elä kekkaa!»
Ja kun Jussi Punnittu ei näyttänyt siitä mitään välittävän, vaan jatkoi vain työtänsä, niin ärtyi hän lopen ja äkkiä aivan karjasi:
»Elä kekkaa, kuule!»
»Jaa, että kekkaa?» Ja rauhallisena koki hän vain pysyttää piippunysäänsä tulessa. Sakari menetti malttinsa. Nyt hän riidellä tenäsi Punnitulle:
»Kun Jaakopin kaivosta kerran loppui vesi niin … Jordanista asti piti vetää juomavesikin, niin miten kävi?»
Kumma mies! Sukeutui riita, sillä Maija oli aina riitelyvalmis. Riidan hengessä ynseili hän jo Sakarille:
»Mistähän tuota sinäkin tiedät kaikki raamatun kaivo-asiat!»
Kohta oltiin tositorassa. Kiihtynyt Maija leipoi niin, että takapuoli pyörähteli ja pyllähteli. Kuin halveksuen hän jatkoi, torasi:
»Liika viisas!… Vaikka tokko lie päässäsi vingerporillisen vertaa sitä tavaraa!»