Maailman kauheutta hän sillä tarkoitti todistaa, mutta Vihavainen ymmärsi sen toisin ja myönteli:
»No… Eihän sitä toki elämästä mitään tulisikaan, jos hullut olisivat enemmistönä.»
Ja kohta käänsi hän puheen toisaalle, kysäisten Sakarilta:
»Mitä… Onko isännällä oma talo?»
Sen myönsi Sakari.
»Neljännesmanttaalin kontu», ilmoitti hän. Eulaliinaa aivan yskitti kainous. Puhuttiin nyt maanviljelyksestä, kunnes esimies taas kysäsi:
»Ja ollaanko leskimiehiä vai naimisissa?»
Ja siinä oli nyt Sakari asiansa, Herran asian puolesta valmis, todistaen:
»Kun kerran käteni auraan lasken, niin… Ei ole enää kehen taaksensa katsoa.»
Leski siis. Kaino Eulaliina levitteli ja virutteli esiliinaansa. Oli tämä kuin Herran lähettämä. Pastori Pöndiselle hän oli kiitollinen kaikesta. Esimies johtui puhumaan avioliittokysymyksestä, varsinkin irtaimen väen.