LOTTA. No meneekös se tääkin Ella jo miehelle!… Mene nyt!…
Leski-ihminen sinäkin!
ELLA (Hametta pukien). Ka ei, hyvä emäntä, se vaimon ole hauska yksin vilussa värjötellä… Kaksin on reessäkin aina somempaa olla ja rattoisampi taipaleella… Kun itsekin leskenä olisit, niin arvaisit sen lesken mielen. Jos on paha miehelässä, niin on pahempi miehetönnä!
JUTIKKA. Ja mikäs tällä Hessullakaan on vielä eukkoa ottaessa!… Kun tässä kaikki muutkin akottuvat… Ja noin korean hameenkin osti vielä hilsullensa! .. No olkoon sitte onneksi Hessullekin!
ELLA (Ihailee hamettansa). Eh, kun ovat iloiset värit!… Pois menee suru sydämestä, kun on moinen hame yllä… Hyvän antoi kohtalo miehen minulle. (Taputtaa Hessua poskelle) Kovin olet, Hessu, hyvä Ellallesi… Kunpa vaan jatkuisi vuosia sinulle. Ei meiltä rakkaus kesken lopu eikä pane leipää halla. (Tukkilaiset tulevat pyhävaatteissa) Hei… Meidän pojat!
JUTIKKA. Siinäpähän ovat pojat.
JORRI. Tässä.
HÄKKI. Tässä ovat pojat!
JUTIKKA. Ja sieltä tulee tyttöjoukko… Tässäpä nyt markkinat tulevat!
(Saapuu sekaisin kylän väkeä pyhäpuvuissa ja juhlapukuisia mustalaisia)
Tässä… tässäpä markkinat alkavat!
JUKKA. No nyt on kaikilla heila… Ei puutu enää muuta kuin loppuilot, niin silloin on maailma vihdoinkin valmis… ja täydellinen ihmisonni.
SAKU. Puuttuu tästä vielä Vänni!