JUTIKKA. Se… Sen eukon kuolemasta jo tuleekin se lesken vuosi menneeksi.
LOTTA. Ihanko se sitte tosissaan siitä puhui… tästä Pirkasta?
JUTIKKA. Ka mitäpäs hän siitä muuten… Sanoi jo kevättyöt olevan tehdyt, niin sanoi jotta joutaa tästä nyt niistäkin asioista keskustelemaan. (Hetken päästä) Ja onhan sillä Vännillä hyvä talo, ja muutenkin on siivo mies… Eikä sitte hätyytä tästä konnun velasta.
LOTTA. Vai jo se Vänni puhui!… Vaikka meneppä näiden rikkaiden puheisiin luottamaan. (Vetäsee säiettä) Ja mikäpä kiire tuolla Pirkalla vielä onkaan!… On tässä hänelle työtä kotonakin.
PIRKKA (Tulee kamarista tukka hajalla, kampuupuuhissa). Kuka hän lienee kaksi piitä kammasta katkaissut!
JUTIKKA (Kuin itsekseen toistellen). Hyvä… hyvä talohan sillä on…
Antti Vännillä.
LOTTA (Pirkalle). Huolisitkos sinä, Pirkka, siitä… jos se tosissaan ottaisi?
PIRKKA (Oudostuen). Kestä?
JUTIKKA. Ka siitä Vännistä.
PIRKKA. Siitä ukko Vännistäkö?