PIRKKA (Maahan katsoen). Hyvä päivä!
JUKKA. Niinkö minun olisi pitänyt tervehtiä sinua… minun lintuni ja minun pulmuni ja minun kuk… (Yrittää syleillä.)
PIRKKA (Keskeyttäen). No!.. (Lyö leikillä heinällä) Tuosta saat… telmäjä!
JUKKA. No niin!… Kukapa nyt enää surra osaisikaan!… Pääskynen se tuo kesän taloon ja tyttö ilot kullallensa… En uskonut sinun uskaltavan tänne tulla. (Levittää sylinsä taas) Annahan kun sylei…
PIRKKA (Asetellen). No… no!… no… no… no! Istuhan nyt tänne ja ole siivolla vähä aikaa. (Tekee tilaa vierellensä) No istu nyt tuohon noin!
JUKKA (Istahtaa). No istun sitten… Istun ja olen onnellinen, kun on kulta vierelläni… Mutta miksi olet taas suruinen, Pirkka?
PIRKKA (Suruisena). Niin… no!
JUKKA. No mitä, kultani?
PIRKKA (Huoaten). Ka tiedäthän sinä sen… Eikös se Ella sinulle jo puhunut?
JUKKA (Kuohahtaen). Ah!…