JORRI. On se sitte hyvä hevonen.
HESSU. Seitsenvuotias on hepo… Lihava on ja vähillä heinillä talvella elää.
JUNNU. Onko se miten iso?
HESSU. Yksitoista korttelia vuohosesta sä'än rajaan… Iso on ja lihava ruuna, harja tuuhea ja lautaset leveät.
JUNNU. Hyvä hevonen on.
JORRI. Hyvä on… Pätisi tämän Hessun sillä poikamiehenäkin ajella.
(Leiriin, töytää joukko mustalaislapsia, ollen hevosilla; toiset ovat hevosina, toiset ajavat, piiska kädessä. Yksi ryömii nelinkontin, toinen ratsastajana sen selässä. Hälinää ja huutoa. "Hei" huudahduksia).
ELLA. Sikiöt… Sikiöt siinä… Ah mitä elämää pitävät, pakanat!… Ettekö jo asetu siinä siivommalle ja heitä sitä huutamista. Ettekö herkeä häjyt. (Tukistaa yhtä) Eh sinä!
TUKISTETTU. Voi… voi!… Elä tukista!
ELLA. Annan minä teille toisillekin. (Lapset pakenevat, kun hän niitä hapuilee) Annan minä teille, kun vain kenen kiini saisin.