ULLA. Ei enää… Ohoh… Hyvää aina tiputellen!
FEDA. Sinä iloinen lintunen… Mutta olkoon! Saan minä vielä sinut povelleni! Ja nyt Ella! Nyt kutsu tänne koko joukko ja kutsu koko kylän väki. Tänä iltana pitää leirillä iloa olla… No Ella! Mene ja hae oma Hessusi tänne iloille.
ULLA (Hoputtaa). Mene… mene Ella, hae Hessusi iloille oitis!
ELLA. Eh sinä!… Minkämoisen teet ilon remakan.
(Lähtee.)
FEDA. No kas niin! Tulepas nyt kultaseni, istu tänne vierelleni. (Istahtavat puun juurelle) Istu ja ole iloinen. Ulla… Komeat toin sinulle kihlat kaupungista. Hopeaisissa helyissä pitää tyttöni tänä iltana loistaa… Kah… Sieltä tulee Akun poika huiluinensa… Antaa pojan soitella meille ajan kuluksi. (Poika istahtaa kivelle, selin heihin ja soittaa huilua.)
FEDA (Antaa sormuksen).
ULLA (Panee sormuksen sormeensa. Ojentaa kätensä suudeltavaksi).
FEDA (Antaa rannerenkaan).
ULLA (Panee sen käteensä. Suutelee itse rannettansa. Saa toisen rannerenkaan. Suuteluttaa rannettansa. Saa kolmannen. Suuteluttaa poskeansa. Saa sormuksia. Suuteluttaa toista poskeansa. Saa kauniit nauhat. Syleilee Fedaa. Saa hopeaiset helyt, vyöt ja kaulanauhat ja suutelee Fedaa. Nousee. Ottaa muutamia tanssiaskelia. Feda sieppaa hänet vihdoin tanssista syleilyihin. Soitto lakkaa, soittaja poistuu.) No nyt Feda! Minä menen pukeutumaan helyihisi, nauhoihisi, keveämpiin hameisini ja illalla sitte!