Perkele (rohkeasti):
"Ma siihen työhön olen niinkuin luotu."
Joukko (kiihkeästi):
"Siis nosta meihin lempi laulamalla!…
Oi laula!… Laula meille lemmenlaulu!"
Perkele (laulaa hartaalla äänellä):
"Nouse, lempi, sekä kartu tytön luhdin nurkkiin! Niinkuin syöpäläinen tartu pojan takkiin, turkkiin. Syövy nahkaan syyhyn lailla, korvenna ja hiillä, ett'ei kutkaa näillä mailla mihinkään vois piillä."
Yksi tytöistä (häpeillen):
"Ai minkälaista laulua hän laulaa!"
Perkele (ivallisesti laulaen):
"Vaan jos neito silloin raapii kylkiänsä, taikka kupeitansa poika kaappii, älä lakkaa, vaikka ois heillä hiiden moinen hätä, kun lempi kutkuttaa, vaan ylly, nahkaa älä jätä ennen kun kyllän saa."