— "Naatjan perästä tuli Maanja… no, hänestä minä en välittänyt… semmoinen pitkäpyrstö oli… Sitte seurasi… maltas nyt kuka seurasi… piru, kun en muista nimeä… pitkä hoikka kyyhkyläinen, hyvin ranskattaren näköinen… No, piru hänen nimestänsä… Hänen jälkeensä tuli Suura, joka nyt elää Stepan Petrovitshin kanssa…"
Ja kääntyen toisaanne, huusi hän eräälle miehelle:
— "Eh, Pavel!… Vieläkö Suura elää Stepan Petrovitshin kanssa?"
— "Elää", — kuului rähinän seasta kaukainen vastaus.
— "Elää, niin elää… Entä rakastaako vielä?" — tiedusteli Mopsi edelleen.
— "Hyvinkin rakastaa", — vakuutti mies.
— "Rakastaa!… Johan rakastaa!… Eilen tappelivat verille asti",— pisti eräs joukosta.
— "Miksi tappelivat?… Valehtelet… Tuhmuuksia puhut", — oikaisi
Mopsi. Mutta mies piti puolensa, selittäen:
— "Miksi sanot että tuhmuuksia ja että valehtelen?… Jumaliste tappelivat… Stepan Petrovitshilla oli pullo viinaa ja olisi, Stepan tarkotan, yksin juonut… A, Suura kun näki ilman jäävänsä, niin jumaliste, minkä elämän nosti!… Tukasta otti ja sanoi että… Stepanille sanoi että: 'Äh, sinä syöpäläispää… kirppupesän kantaja!'"
Mopsi ihmetteli, huudahtaen: