— "Sanot, että Riiassa on paras vankila… Mutta minä sanon, että vielä parempi on Odessassa… Kohtelu, tarkotan, ja ruoka… Se on aivan ihanuus…"
Mopsi innostui ja myönteli:
— "Tiedän minä sen… olen kuullut… Silli kertoi… Entäs Pötky! Hän sanoo, että Kijewin vankilassa on ruoka ja kohtelu vieläkin parempi kuin Odessassa… On, sanoo Pötky, ihan kuin herrasväessä… Ah, päästäpä sinne istumaan!… Mutta miten sinne pääset, jos Pietarissa varastat!… Kijewissä taas, pienessä kaupungissa, ei ole meikäläisille veljille työtä… Mitä siellä varastat?… Katukiviäkö?… Entä sinä, Sergei… se on: oletko sinä ovela varastamaan, kun et ole 'tarttunut'?" — lopetti hän Oolaviin kääntyen.
Oolavin mieli oli raskaampi myllynkiveä, mutta hän salasi sen. Hänen vierellänsä istuva alaston mies pelasti hänet vastaamasta, huomauttaen:
— "Kun ei kerran ole 'tarttunut', niin tietysti on ovela… Turhia kyselet… Ja näethän että hänellä on äsken kähvelletyt vaatteetkin, koska eivät ole vielä risaiset… Eh, sinä turhan kysyjä!…"
Eräässä nurkassa oli syntynyt taas nujakka. Joukko tasasi erästä saalista, vaatemyttyä, joka oli juuri tuotu. Siinä oli kaksi tusinaa ullakolta varastettuja puolikuivia naisten paitoja. Paitoja kiskottiin toistensa käsistä. Kuului rivoja haukkumasanoja ja kirouksia. Toiset antoivat neuvoja. Jotkut haukkuivat tappelijoita yörauhan häiritsemisestä… Pimeiltä lavitsoilta kömpi likaisia haamuja mellakkaan. Oli tulossa yleinen käsirysy.
Muutamien välityksellä saatiin riita sovituksi, mutta haukkumasanoja satoi vielä pitkän aikaa. Saaliista osansa saaneet tarkastelivat paitojansa ja alkoivat pukeutua niihin. Kohta liikuskeli miesjoukossa kaksikymmentä neljä naisten paitaan puettua miestä. Kuului ääniä:
— "Luojalle ja hänen pyhillensä kiitos, että sain puhtaan paidan!"
Joku sadatteli paljaita käsivarsiansa ja paidan helmaa katsellen:
— "Piru!… Ompelee hihavaatteen helmaan!… Kädet jäävät paljaiksi, mutta täällä helmassa, mikä määrä liikaa vaatetta roikkuu!"