"Menisi se sinullakin vielä mies." Kainostiina kyllä esteli, mutta
Taavetti sytytti vain piippunsa ja todistaakseen, että kyllä
Kainostiina miehen tarvitseisi, ilmoitti:
"Kuvehan se on sinullakin." Hän meni jo järkiään asiaan, valehteli suoraan ja rohkeasti:
"Minä vain sen vuoksi arvelin, kun se pastori kehoitti minua puhumaan ja sanoi, että tämä Pytty-Syyrakki olisi sopiva pari."
Mutta ei emäntä aluksi suostunut. Varsinkin sen uskonriidan takia ja kun Pytty-Syyrakki oli loisväkeä, joskin kohta kylän mestari ja saarnamies. Mutta sitten hän kuuli siitä kiertokoulumestarin virasta ja se nosti Syyrakin arvoa. Hän alkoi miettiä asiaa, varsinkin kun Virsu-Taavetti valehteli pastorin suorastaan käskeneen häntä puhemieheksi.
Ja niinpä hän asian kehityttyä jo kiehautti Virsu-Taavetille kahvit ja itse alkoi sinnepäin puhua, arvellen Taavetille äkkiä muun muassa:
"Kyllähän se todellakin on naiseläjän asia vähän niin… Että köyhältä se yksinmaattava sänky aina naisesta tuntuu. Niin siinä haikailet kuin yksinään jäänyt pappi tyhjässä kirkossa." Hän tunnusti sen rehellisellä alttiudella ja jatkoi vakaana:
"Se kun on Herra kerran alussa pannut naisen nivuseen semmoisen kipunan, niin… ei sitä voi mikään uuni itse palamaan pantua tultansa tuketa." Sen myönsi Virsu-Taavettikin oikeaksi ja selitti vakaana:
"Se on meillä Herralta kaikki. Sekä nivuset että nivusissa tuli."
Ei hän sitä kyllä jumalisuudessaan sanonut, vaan muutoin, asian vakavuuden takia.
* * * * *