Silloin Pirhonen ilmotti suoraan:
"Minä siitä näille pirttipohjalaisille juttusin, jotta jos tehtäisi talkoolla se Jumppasen sauna, niin olisihan toki siltäkin kohdalta se asia selvä."
Jumppanen iloitsi naapuristansa, ja huomenna lähetti hän Suson lapsisaunoihin, viemään piirakoita ja verestä leipää Pirhosen Liisalle. Sitä seuraavana päivänä lähetti hän ainoat voinsa papin voista ja selitti:
"Sitä pitää semmoisesta naapurista osata kiittää ja antaa kymmenyksensä!"
Ja vaimollensa hän vielä todisti:
"Se on jumalattoman rehti mies se Pirhonen! Saunatalkootkin lupasi laittaa… niin että ei sinullakaan enää ole huolta perekunnan puolesta!…"
* * * * *
Alkoi yleinen sovinnon teko. Hitaasti se kävi, mutta varmasti. Jokainen sovitti omat asiansa.
Silloin huomattiin, että eräs pirttipohjalaisista puuttui. Tarvittiin jo kuoharia ja silloin muistettiin, että Hilppa oli, kuten jo kerrottu, erehdyksessä lähetetty ruunun kyydillä vieraaseen kylään. Heti lähetettiin miehiä sitä noutamaan vaimonsa mökille omaistensa pariin.
Mutta vieraassa kylässä epäiltiin miehiä veijareiksi, sillä pidettiin mahdottomana että on muka erehdytty niin hullusti, että oma mies on lähetetty ruunun kyydillä vieraaseen maahan. Kahdet hakijat oli jo palautettu ruunun kyydillä tyhjin toimin Pirttipohjaan ja lopuksi kielletty useampia enää lähettämästä.