Lautamies Juntunen oli Pirttipohjan taitavin lakimies. Jumppanen piti häntä viisaana varsinkin siitä syystä että se oli lihavin mies koko Pirttipohjassa ja lisäksi kohtalaisen varakas.
Kun hän saapui Juntusen taloon, oli tämä juuri tullut kuppuuttamasta ja tervehti tulijaa:
"Ka Jumppanenko se vielä elää ja on terveenä?… Jumppanenpahan on!… Minä tuota oikeaa jalkaa tässä vähä annoin kupata, jotta pääsisi tuo paha veri pois." Hän hieroi reittänsä ja kysyi:
"Kuuluuko sitä vielä mitä?"
"Eipä tuota erikoista."
"Ei sitä kuulu enää erikoista… ei kuulu… Tuota vasenta jalkaa vaan toisinaan syyhyttää… Mutta muutenhan tämä elämä on hiljaista täällä meilläkin… Ja mitäpä näistä liioista kuulumisista sitte onkaan!"
"Eihän niistä mitä."
"Ei niistä ole mitään… ei ole… Hoh-hoi!… Hoh-hoi!… Ei niistä liioista kuulumisista ole mitään!… Onko sillä tällä Jumppasella mitään asiaakaan?"
"Eipä sitä erikoista."
"Eihän sitä ole erikoista… eikä sitä erikoista tarvitakaan… ei tarvita, ei!"