—Jos rouva olisi hyvä ja antaisi vähän köyhän apua! pyysi Vesa jokseenkin rohkeasti. Mummo siristeli lasiensa takaa silmiänsä ja ihmetteli:
—Kenenkä ihmeen lapset ne nyt käyvät täällä salolla kerjuulla … ja vielä kesäsydännä?
Pojat vaikenivat. Mummo tuli lähemmä, tarkasteli ja kysyi Vesalta:
—Kuka sinun isäsi on?
Tämä vaikeni. Juntus vastasi toverinsa puolesta:
—Se on vallesmanni.
Mummo pyöritti sormeansa, vihelsi ja epäili:
—Voi hyvä lapsi mitä sinä puhut…! Kenen vallesmannin lapset ne nyt kerjuulla käyvät…! Voi hyvä lapsi kun sinä valehtelet!
Ja mennen takaisin työnsä ääreen ilmotti hän:
—Eihän täällä salolla, hyvät lapset, kukaan käy kerjuulla, eikä täällä anneta … eikä täällä mitään rouvia ole… Mene pyydä tuosta Koistisen talosta työtä… Siinä tarvitsevatkin paimenta.