—No mennään sinne! touhusi Vesa kuin kotonansa. He menivät aittaan.
Vesa alkoi Juntuksen kanssa pujotella reikäleipiä remeliin ja lupasi
Jusolle:
—Sitte saat sinäkin voileivän!
—Saanko hyvin paksulta voita? ihastui tämä.
—Saat… Ja Juntuksen rihmapyssyn saat… Saahan, Juntus?
—Saa… Mutta eipä ole vielä voita, puuhaili Juntus. Aku neuvoi voihinkin:
—Se on tässä.
—Ja onpa meillä kirnumaitoakin, kerskui Juso maitokorvon luona. Vesa oivalsi:
—Otetaan sitä…! Otetaanko Juso? pyysi hän talon pojalta vielä lupaa.
—Otetaan…
He täyttivät hinkin. Voita ottivat he ropeesen. Leipätakka oli valmis.
Juntus kehui talon pojille: