—Etkä ole harakan pesääkään särkenyt…! Etkä löytänyt pienen linnun pesää!
Oton voitto oli täydellinen. Harmistuneena mietti Esa jotakin sen vastapainoksi ja luullen sen keksineensä kysyä tokasi hän voitonvarmalla äänellä, viime sanaa painostaen:
—Mutta oletkos sinä nähnyt telehvoonii?
Sitä iskua ei Otto ollut odottanut. Koko nimikin oli hänelle aivan outo.
Ei hän voinut muuta kun hämillään kysyä:
—Oletkos sinä?
Nyt oli Esa voitolla. Ylväänä kerskasi hän:
—En … mutta isä on nähnyt.
Otto vaikeni ja voiteli taas kantapäänsä syljellä. Esa jatkoi voittoansa:
—Sinäpä et tiedä mikä telehvooni on.
—Tiedätkös sinä! sai masentunut Otto tokaistuksi. Toisen luonto paisui: