Toinen oli valmis. Suunniteltiin lähtöä. Otto riemastui:
—Ja sitte otetaan siitä siirappiakin… Otetaanhan?
—Otetaan… Mutta kun tuo härkä ei jo mene!
—Ärjäistään yhtä aikaa.
—No!
—Hä-häh!
Mutta härkä ei ollut kuulevinaankaan. Poikia suututti. Keskustelu telefoonista jatkui. Jo uhkaili Esa:
—Kun olisi telehvooni ja sillä kun ärjäsisi sille, niin pitäisi sen lähteä!
Ottokin sai siitä intoa. Hän uskoi ja lisäsi ikään kuin näyttääksensä härälle:
—Kun sille oikein ärjäsisi, niin voi voi kun se säikähtäisi, ja menisi niin jotta ei eteensä näkisi!