"Olkaa hyvä!"
"Ei… Olkaa hyvä!" vastusteli äiti vastakumarruksella. Nyt tarttui lukkari:
"Ei … jei… Olkaapas … olkaapas … olkaapas vain hyvä!"
"Ei … jei… Lukkarin herrasväki on vanhempi!" kursaili äiti yhä hartaammin.
"Mutta vallesmannin herrasväki on ylhäisempi!" pisti siihen lukkarin rouva hyvin muikeilla eleillä, ja niin jatkui kursailu, eikä oltu päästä toistemme ohi. Onneksi saavutti meidät isä ja puhui:
"Ka… Mitkäs markkinat tässä on!"
"Pyydä lukkarin herrasväkeä olemaan hyvä!" pyysi äiti ja isä pyysi asiaa tajuamatta:
"Ka… Olkaa sitte hyvä!"
Naama happamena, nyreänä pyörähti silloin lukkarin rouva ohi katse maassa ja lukkari muun joukon kanssa perästä syrjittäin sujahtaen, hattu kohona. Isä huusi hänelle vielä:
"Kuules lukkari!… Pistäännyppäs tässä joskus siellä meillä turisemassa, niin kuivataan sen Joilta tuodun putelin pohja!"