Silloin tunsivat miehetkin puhujan ja Antti sanoi hänelle:
»Ka!… Eikö se ole se entinen Kaisa Karhutar, se joka meni naimisiin sen Petrovaaran Makkosen kanssa!»
»Kaisahan se on!» myönsi siihen Jussi, ja selitti:
»Sattui tuo porsaan pahuus pääsemään säkistä karkuun ja siinä on ollut ajamista… Kotoa tuotu porsas, niin se vierastaa näin kaupunkipaikoissa omaakin väkeä!»
Silloin Kaisa nouti leipää, murensi sen porsaalle, ja kun porsas tuli syömään, niin sieppasi sen syliinsä, lennätti Jussille ja kysyi:
»Onko se oikein oman sian porsaita?»
»On… Se on sen suuren imisän sian porsaita, niin arveltiin kotoa lähtiessä, että ottaa hänet mukaansa, jos hyvinkin sattuu halukkaita ostajia, jotka tarvitsevat porsasta», selitti Jussi sitoen säkin suuta kiinni. Antti huomasi silloin tarpeelliseksi kysyä Kaisalta:
»Täällä Joillako se Kaisa nyt on?»
»Täällähän minä. Tämä on minun oma talo rähjäni tässä… Eikö sitä jouda sisällä pistäytymään?» puhui Kaisa. Jussi oli siihen erittäin halukas. Hän viskasi porsassäkin olalleen ja sanoi Antille:
»Ka, joudetaanhan me tästä vielä poikkeamaan Kaisan luo.»