Toinen rahtilainen jatkoi:
»Ka mikäpäs siinä auttoi, kun vaatteet olivat väljät… Se näet tuo laihan miehen lihottaminen tulee niin kalliiksi, että ennen sitä sipaisee vaatteista liikaa pois.»
»Mutta tuleehan niistä vielä Ihalaisellekin sopivat, kun laihduttaa tätä
Ihalaista», kuului eräästä sopesta.
»Eihän se erikoisempia rahoja maksa … laihuus», tuli siihen verkalleen lisää. »Köyhänkin kannattaa olla laiha… Niin jotta kyllähän silloin niin varakkaan miehen kuin Ihalaisen kannattaa hoikistua sen verran, että mahtuu omiin housuihinsa.»
Nyt Antti jo vähän ähki. Kenonen huomautti silloin Hyväriselle:
»Hyvärinen! Se jo ähkii!… Pidä sinä isännyyttä talossasi!»
»Joutaapa hän ähkiä!» murahti Hyvärinen katsettaan vasun teosta nostamatta.
»No kaikkiin sitä on joutunutkin!» siunaili Maija Liisa.
Mutta eivät päästä rahtilaiset asiaa käsistään. Lattiaan katsoa virnottavat vakavasti, kyynäspäihinsä nojaavat, tupakoivat ja taas lohduttelevat, Anna Liisan itkiessä:
»Ja mitäpä tästä Ihalainenkaan suree, kun niin vähällä selvisi tuosta kuolemastaankin … särvintä se tervahölkkikin kaivoon antoi, kun se sinne kaadettiin.»