— No mitä kummia?
— Hän kielsi minua sitä kertomasta, sillä hän tahtoo itse esittää asiansa. Älä siis siitä mitään virka.
— En, en.
— Hän aikoo ylioppilaaksi. Tyttökoulun päätettyään menee hän yhteiskouluun.
Eero purskahti nauruun. Ailin katse riippui hänen kasvoillaan.
— Kas vain, mitä se lapsi on osannut miettiä!
— Hän ei ole niinkään lapsi kuin luullaan.
— Älä sano, hän on hyvin lapsellinen!
Metsä oli loppunut. Puukäytävä vei Kaarilan vainioiden halki. Mäeltä näkyivät talon pärekatot ja päärakennuksen valkeat pielet. Punaisesta portista tultiin aitaamattomalle alalle, jolla olivat hevostallit ja navetat vinttakaivoineen. Pihamaata ympäröi matala kiviaita, jonka vartta seurasi korkea sireenipensaikko. Asuinrakennus oli haaltuneen punainen, avonaiselta verannalta nousi lipputanko. Rakennuksen päätyä varjosti kolme vanhaa riippukoivua. Katon takaa näkyi puutarha.
Hevostallin edustalla kengitettiin hevosta. Mies piteli ruunan jalkaa ja toinen vuoli kavioa.