— Etkö, Aili, tulisi minua säestämään? kuului vihdoin hänen äänensä.
— Voisit sinä mieluummin tulla minua auttamaan! vastasi Aili.
— Älä toki Eero raukkaa taas vaivaa, huudahti Emma rouva puutarhasta.
— Koko aamupäivän hän on ollut työssä.
— Niinhän me muutkin olemme. Kyllä hän nyt saa jaksaa, väitti Aili armottomasti.
Eero nousi ikkunalle ja otti Aililta hohtimet.
— Saan ilmoittaa, etten ensi kertaa ole tällaisessa työssä. Monet monituiset kerrat olen iltamia ja kuvaelmia varten naulannut kulisseja, monta monituista kertaa ripustanut seinille arpajaisvoittoja.
— No niin, siinä äiti kuulee!
— Mutta en minä nyt täällä Kaarilassa tahtoisi sinua rasittaa…!
Kun ikkuna oli saatu irti ja avattu, hyppäsi Eero, notkeana kuin apina, siitä puutarhaan.
— Tule perässä! sanoi hän Ailille ja hymyili häntä vastaan ruskeilla silmillään.