— Minä katselin päinvastoin sitä, että muutamat tanssivat oikein hyvin. Esimerkiksi sisarenne ja myöskin tuo herra, joka hänen kanssaan nyt tanssii.
— Se on hyvä ystävämme, tohtori Kunnas. Ettekö vielä häntä tunne?
Minäpä esittelen hänet teille…
— Lahjakas mies, jatkoi Yrjö, — etevimpiä historioitsijoitamme, paljon matkustellut ulkomailla.
— Ja kirjoittaa paraikaa suurempaa teosta, lisäsi Elina. — Lähtee kai piakkoin maalle, saadakseen olla rauhassa.
— Vai niin, sanoi Dargis, yhä antaen silmiensä seurata tanssivaa paria.
Mutta kun tanssi loppui, nouti Elina sisarensa ja Kunnaksen paikalle.
— Erittäin hauska tutustua teihin, sanoi Kunnas, tehdessään kohteliainta kumarrustaan. — Koska te olette tullut Helsinkiin?
Elina purskahti nauruun.
— Älä nyt, Kaarle, rupea tekemään noita kysymyksiä: "koska tulitte?, kuinka kauan viivytte?" Herra Dargis on tänään jo kymmeniä kertoja saanut niihin vastata.
— Pyydän anteeksi, sanoi Kunnas, — mutta minua todellakin huvittaisi tietää, miten kauan me saamme ilon pitää teitä luonamme.