Helmi rypisti kulmakarvojaan. Oliko tuo Nuotio noin ilkeä vaiko noin tyhmä. Ruudi oli sen kyllä sanonut, mutta hän oli valitettavasti lausunut sanansa aivan toisessa mielessä. Hän oli tehnyt pilkkaa naisista ja heidän kirjallisista harrastuksistaan.
— Sanokaa nyt, sanokaa nyt, puhui kirjailija yhtäkkiä tytöille, — millainen mieliala salongissa on?
Pirsta kohautti olkapäitään.
— Emmekö ole paukuttaneet käsiämme? sanoi hän ja hymyili.
— Sfinksi, mitä sillä tarkoitat? sanoi Nuotio ja tarttui hänen olkapäihinsä ikään kuin ravistaakseen hänestä ulos totuuden.
Pirsta purskahti nauruun.
— Hiiran tytär, miksi kidutat minua?
Kello soi. Näyttelijät sanoivat nopeasti hyvästi ja läksivät kaikkine helyineen paikoilleen odottamaan vuoroaan.
— Muista, muista, kuiskasi Pirsta, painaen Nuotion kättä –
"Höchtes Glück der Erdenkinder
sei nur die Persönlichkeit."