Muuten häntä alkoi pelottaa Kankaanpää. Jos isä sattuu tulemaan kirkonkylään, niin hän tietysti hakee häntä pappilasta, ja jollei löydä sieltä, niin hukka hänet perii! Jos äiti saa tietää, että hän vastoin lupaustaan on käynyt kartanossa…! Silloin ei hän ikinä uskalla astua äidin kasvojen eteen, ei ikinä katsoa äitiä silmiin!
Eräänä päivänä oli ollut vieraita ja Hanni oli kuullut kerrottavan, että Kyösti-herra joulunpyhien jälkeen tulee Kankaanpäähän käymään. Armo oli nauraen kertonut, että hän niin kovasti pitää "tuosta hyvästä lapsesta".
Lieneekö ollut tieto siitä, että Kyösti-herra tulee, vai mikä, joka tuotti Hannin rintaan niin suuren ilon. Hän olisi tahtonut juosta, huutaa, laulaa ja tanssia. Kaikki tuntui äkkiä köykäiseltä ja valoisalta! Jos hänelle olisi kerrottu, että se tai se, jota hän rakastaa, on kuollut, niin ei hän olisi voinut sitä uskoa, sillä hänen mielestään ei mitään surua eikä kuolemaa tällä hetkellä ollut olemassa.
Kun vieraat olivat lähteneet, valjastutti armo pienen rekensä eteen valkoisen hevosensa ja ajoi noutamaan postia. Patruuna veti jalkaansa korkeavartiset saappaat ja läksi kartanolle. Hanni oli yksin suuressa salissa, jossa lamput ja kynttilät vielä paloivat.
Hänen ilonsa paisui yli laitainsa, hän nousi varpailleen, avasi sylinsä ja hymyili. Hän näki oman kuvansa kolmesta peilistä ja nauroi sitä vastaan ikään kuin olisi saanut toverin. Niin, niin, nyt sitä ollaan neitinä, josta Kyösti-herra pitää! Lasketaan kädet vyötäisille, hypätään varpaittensa äärimmäisillä päillä, köykäisesti kuin liitämällä! Lattia on liukas ja huone suuri. Valoisaa, valoisaa on elämä!
Hän heittäytyy nojatuoliin, toinen polvi toisen päällä, ihan hengästyneenä… Kyösti-herra suuntaa kulkunsa häntä kohti ja kumartaa. Hanni hypähtää pystyyn, laskee käsivartensa hänen olkapäälleen ja hän kietoo käsivartensa Hannin ympäri.
— Pitääkö neiti enemmän valssista vaiko polkasta? kysyy Kyösti.
— Valssista! vastaa Hanni. — On niin hauska oikein kiitää pitkin lattiaa.
— Niin minustakin. Saanko ehkä pyytää neidin toiseen franseesiin.
— Kiitos.