LAURI. Huhhuh, kun on vari! Ihan minä lähden uimaan! (Nousee, vetää saappaat jalastaan ja jättää ne nurmikolle. Lähtee. Mattila on, hetkisen seisottuaan aitavierellä, poistunut. Selma korjaa pois saappaat, astelee pihassa, pistää kukan napinläpeensä ja hyräilee itsekseen, kunnes Antti tulollaan hänet keskeyttää.)
ANTTI (tulee, sunnuntaipuvussa, hiukan hämillään). Päivää.
SELMA (niinikään hämillään). Päivää. (Pistävät kättä.)
ANTTI (hetkisen vaiettuaan). Eivätkö pojat ole fotona?
SELMA. Kirkkoonhan he läksivät, paitsi Lauri… Käy istumaan, ole hyvä.
ANTTI (likenee aitan kynnystä, mutta ei istuudu). Koreapa nyt on ilma.
SELMA. On. Isä sanoi rukiin jo menevän tähkään.
(Vaitiolo, Selma hypistelee kukkaa, Antti kourii hirttä aitannurkassa.)
ANTTI. Huomenna sitte pitäisi mennä niitä passeja ottamaan. Tietäähän
Selma, että minäkin sinne Amerikkaan aion.
SELMA. Kyllähän minä sen…